Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on tammikuu, 2018.

"Maamme rakennuskannasta alle 2 % on rakennettu ennen vuotta 1914"

Kuva
Mitä mahtavat 111-vuotta tänä vuonna täyttävät tavara-asema ja seuratalo Morkku sanoa? Entä 116 vuotta täyttävä entinen veturimiesten asuinrakennus vasemmalla? Kuva: Tiitu Takalo. Vapriikissa on 8. huhtikuuta saakka näyttely Kadonneet kaunottaret, jossa esitellään Tampereen purettuja taloja. Vaikka kuvia olisi jo ennestään nähnyt yllin kyllin, näyttely yllättää kävijänsä: se on hyvin laaja ja seinänkokoiset kuvat koristeellisista taloista ovat sykähdyttäviä. Myös niissä esiintyviä ihmisiä on mukava ihastella ja lukea pieniä tarinoita aikalaisilta. Esillä on myös upea kakluuni ja muita aitoja rakennusten osia, joita Tauno ja Liisa Tarna ovat pelastaneet purkukohteista. Lainaus näyttelystä: "Sotien jälkeen Tampereellakin kaupunkisuunnittelua ohjasi modernistinen näkemys jatkuvasti kehityksestä. Lähtökohtana oli irtisanoutuminen vanhasta ja uuden suunnittelu puhtaalta pöydältä rationaalisesti. Kaupunkisuunnittelussa painottuivat liikenteen ja elinkeinoelämän vaatimukset o

Ehdotuksemme rakennuskokonaisuuden suojelusta

Kuva
Pro tavara-asema liike lähetti Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunnalle ehdotuksen rakennuskokonaisuuden suojelusta 19.1.2018. Kuva: Iris Havola. Sinikka Torkkola (Vas.) teki tällä viikolla valtuustokyselyn asemakaavan 8653 Morkun aukio ja Ratapihankatu valmistelun avoimuudesta. "Milloin, missä ja kuka on tehnyt asemakaavasta 8653 Morkun aukio ja Ratapihankatu päätöksen, jonka mukaan asemakaavan muutoksen suunnittelua jatketaan tavara-aseman purkua edellyttävän Ratapihankadun suoran linjauksen mukaisesti? Onko Tampereen kaupungin tulkinta, etteivät asemakaavan 8653 Morkun aukio ja Ratapihankadun ohjausryhmien muistiot ole julkisia, sopusoinnussa viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain hengen ja kirjaimen kanssa?" Vasen Kaista -lehti teki asiasta jutun . Hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää ja kuntaliiton juristi Ida Sulin eivät pidä perusteltuna kaavojen ohjausryhmän asiakirjojen salassapitoa. Apulaispormestari Aleksi Jäntti vastasi valtuust

Tampereelle tarvittaisiin kulttuuriympäristöohjelma

Kuva
Parikymmentä aktiivia kokousti 13.1. Tammelan Voimassa. Keskustelu oli erittäin mielenkiintoista ja opettavaista. Käytännön vaikutuskeinoja keksittiin useita ja työryhmiä perustettiin. Niistä lisää myöhemmin. Seuraava kokous on 27.1. klo 13 samassa paikassa. Todettiin, että nykyinen Facebook-ryhmä ei ole toimiva tiedotuskanava. Tarvitsemme lisää huomiota, joten sivu toimisi tässä paremmin kuin ryhmä, jonka näkyvyys on huonompi. FB:n ja blogin postauksia ym. kannattaa jakaa omissa somekanavissa. Mielipidekirjoituksia kannattaa kirjoittaa ja niitä voidaan julkaista myös blogissa. Keskustelussa esiin tullutta: Laissa on kaksi tapaa suojella rakennus a) sr eli säilytettävä rakennus -merkintä. Kunta ei voi peruuttaa itse omaa suojelupäätöstään. Se voi kuitenkin uudistaa kaavansa. Maakuntamuseo voi aiheellisesti kysyä: mihin arvo on yhtäkkiä kadonnut? Viime kädessä korkeimman hallinto-oikeuden tuomari käytännössä määrittää rakennusten kulttuurihistoriallisen arvon. Purkukiel

Mielenilmaus tavara-aseman puolesta 12.1.

Kuva
"Tavara-asema säilytettävä!" Kuva: Jukka Peltokoski. Tavara-aseman puolustajien edustajat kokoontuivat perjantaina 12.1. Frenckellin kulmalle vastaanottamaan viranomaisvalmistelijoita, jotka kokoustivat klo 9.30 uudesta linjauksesta. Suunnitelman mukaan tavara-asema purettaisiin ja sen viereen rakennettaisiin 8-kerroksinen talo. Mielenilmauksella haluttiin tuoda esiin, että purkamiskaavaa ei ole tehty poliittisella päätöksellä, vaan omavaltaisesti. Paikalla olivat myös Aamulehti, Tamperelainen ja Yle. Aamulehti: Purku-uhan alla olevaa tavara-asemaa puolustettiin mielenilmauksella Tampereella – Viranomaiset neuvottelevat tänään kiistellyn rakennuksen kohtalosta "Sirénin mielestä tavara-aseman ja Morkun talon kehittäminen pitäisi nähdä liikenneinvestointina. –Jos Amuritunneliin ja Näsikallion eritasoliittymään löytyy kymmeniä miljoonia euroja, niin on kummallista, ettei tähän asiaan olla valmiita laittamaan muutamaa miljoonaa." Tamperelainen: Mie

Muistio pormestaritapaamisesta 8. tammikuuta

Kuva
Pro tavara-asema liikkeen aktiivit kävivät tapaamassa pormestari Lauri Lylyä ja  apulaispormestari Aleksi Jänttiä. Muistio 8.1.2018 / Marko Ulvila Pro Tavara-asema -työryhmän ja pormestari Lauri Lylyn tapaaminen klo 10-10.30, pormestarin neuvotteluhuone Läsnä: Pro Tavara-asema työryhmästä: Tarja Jokinen, Merja Lassinaro, Milja Mansukoski, Iina Nummi, Marko Ulvila Tampereen kaupungilta: Pormestari Lauri Lyly, apulaispormestari Aleksi Jäntti Pro Tavara-asema -työryhmän aloitteesta sovittu tapaaminen järjestettiin tavara-aseman ja Morkun arvokkaiden rakennusten suojelua vaativien liikkeiden näkökohtien esittelemiseksi kaupungin ylimmälle johdolle. Tapaamisen taustana on kaupunginhallituksen päätös lokakuussa 2016 olla toteuttamatta tavara-aseman siirtoa sen korkeiksi osoittautuneiden kustannusten vuoksi. Tuolloin kaupunginhallitus päätti myös, että että tavara-aseman tontin ja lähialueen osalta käynnistetään asemakaavanmuutos, jonka yhteydessä ratkaistaan tavara-asem

Liikenteen kulku Ratapihankadulla

Kuva
Uusi Ratapihankatu suunniteltiin, jotta autoliikenne pääsisi Viinikan liikenneympyrästä tunneliin. Tien linjaamiseksi on esitetty useita vaihtoehtoja linjaukselle, joka jyräisi 110-vuotiaan tavara-aseman. 1. Ratapihankatu kulkisi tavara-aseman takana. Ilpo Sirniö (sd.) on ehdottanut tätä vaihtoehtoa. Yhdyskuntalautakunnan jäsen Jouni Siren (vas.) ehdotti Vasen kaista -verkkolehdessä ja Aamulehden mielipidepalstalla, että tilaa tielle otettaisiin ratapihalta. Vanhat talot säilytettäisiin kokonaisuutena. 2. Ratapihankatu kulkisi tavara-aseman ja Morkun välistä. Julkisessa keskustelussa on ehdotettu useita vaihtoehtoja. a) Ratapihankatu kulkisi tavara-aseman ja Morkun välistä ja niiden eteläpäähän tehtäisiin kiertoliittymä, josta pääsisi myös Tammelankadulle ja Murtokadulle ja edelleen Vellamonkadulle. Kevyt liikenne kulkisi Rongan tunnelin kautta. Kuva ja suunnitelma: Arto Huovila Alla oleva suunnitelma oli esillä infotilaisuudessa 19.9.2017. Keskustelussa on esitett

Joulukuun kansalaiskokouksen satoa

Kuva
Sinikka Torkkola, Juhana Suoniemi ja Aleksi Jäntti kansalaiskokouksessa. Kuva: Saana Heinänen.  Pro tavara-asema –liikkeen aktiivi Sinikka Torkkola (vas.) kutsui koolle kansalaiskokouksen 30.12.2017 Tammelan Voimaan. Osallistujia oli yli 50. Viranomaiset olivat suunnitelleet tammikuulle neuvottelua, jonka tausta-aineisto vuoti julki. Kyse ei ollut julkisuuslain perusteella salaisesta aineistoista, mutta sen sisältö hämmensi, sillä luonnosehdotuksessa Morkku säilyisi, mutta tavara-asema purettaisiin ja sen viereen rakennettaisiin 8-kerroksinen talo. Aamulehti 23.12.2017 Yritettiinkö suojelupäätös siis purkaa kaikessa hiljaisuudessa ilman poliittista päätöksentekoa? Lainvoimainen kaavapäätös ja kaupunkilaisten mielipide oltiin valmiita ohittamaan. Torkkola muistutti, että kaupunginhallitus linjasi vuonna 2016, että Ratapihankadusta tehdään päätös. Mainintaa tarkemmasta linjauksesta ei annettu. Käytännössä tuntematon ohjausryhmä teki omavaltaisesti päätöksen suorasta tielinjasta. Koko

Tähän mennessä tapahtunutta

Kuva
Ratapihankatua on linjattu jo vuosien ajan. Tässä tiivistelmä viime vuosien tapahtumista. 1. Tie menee Morkun päältä Vuonna 2006 kaupunki piti tavara-asemaa tärkeänä osana kaupunkikuvaa ja 40 kilometrin tuntinopeutta liikennettä rauhoittavana tekijänä Ratapihankadulla. “Suunnitteluratkaisu perustuu valittuun tavoiteverkkoon. Ratapihankadun linjauksessa oli kaksi vaihtoehtoa Tavara-aseman toimistorakennuksen kohdalla. Ensimmäisessä linjaus-vaihtoehdossa Ratapihankatu kiertää toimistorakennuksen. Toisessa linjausvaihtoehdossa Ratapihankatu on linjattu toimistorakennuksen kohdalla suoraksi, jolloin toimistorakennus joudutaan purkamaan. Suunnittelun aikana käydyissä keskusteluissa kaupunki on todennut toimistorakennuksen olevan tärkeä osa alueen kaupunkikuvaa eikä sen purkamiselle ole perusteita. Tämän johdosta päädyttiin linjauksen osalta toimistorakennuksen säilyttävään vaihtoehtoon yksi. Sen vuoksi Ratapihankadun geometria on melko pienimuotoista toimistorakennuksen kohda