tiistai 16. tammikuuta 2018

Tampereelle tarvittaisiin kulttuuriympäristöohjelma

Parikymmentä aktiivia kokousti 13.1. Tammelan Voimassa. Keskustelu oli erittäin mielenkiintoista ja opettavaista. Käytännön vaikutuskeinoja keksittiin useita ja työryhmiä perustettiin. Niistä lisää myöhemmin. Seuraava kokous on 27.1. klo 13 samassa paikassa.

Todettiin, että nykyinen Facebook-ryhmä ei ole toimiva tiedotuskanava. Tarvitsemme lisää huomiota, joten sivu toimisi tässä paremmin kuin ryhmä, jonka näkyvyys on huonompi.

FB:n ja blogin postauksia ym. kannattaa jakaa omissa somekanavissa. Mielipidekirjoituksia kannattaa kirjoittaa ja niitä voidaan julkaista myös blogissa.

Keskustelussa esiin tullutta:

Laissa on kaksi tapaa suojella rakennus

a) sr eli säilytettävä rakennus -merkintä. Kunta ei voi peruuttaa itse omaa suojelupäätöstään. Se voi kuitenkin uudistaa kaavansa. Maakuntamuseo voi aiheellisesti kysyä: mihin arvo on yhtäkkiä kadonnut? Viime kädessä korkeimman hallinto-oikeuden tuomari käytännössä määrittää rakennusten kulttuurihistoriallisen arvon. Purkukieltopäätöksiä on välillä annettu, välillä ei.

b) rakennusperintölaki mahdollistaa, että rakennusperintö suojellaan Elyn viranomaispäätöksellä. Aloitteen voi tehdä yhteisö, kunta tai rakennuksen omistaja itse. Kustannukset valtion kassasta, mutta käytännössä museovirastolla ja ympäristöministeriöllä ei ole pitkään aikaan ollut varattuna tähän rahaa! Elyn entistämisrahat ovat pikkurahoja. Tampereella on neljä rakennussuojelulailla suojeltua rakennusta: Tirkkosen talo, hotelli Tammer, Kauppahalli ja Finlaysonin tehdas.

=> Yhdyskuntalautakuntaan eli uuteen kaavaehdotukseen on saatava kaksi vaihtoehtoa, joista toisessa tavara-asema ja puutalot säilytetään.


Autoliikenne on elänyt mutkan kanssa jo pitkään ja vuosia on vielä edessä, jos purkukaava jyrätään läpi, jolloin seuraa valituskierros. Liikenteen hidastuminen ruuhka-aikoina johtuu ainoastaan stop-merkeistä. Alikulku voitaisiin tehdä vaikka heti kevyelle liikenteelle, jolloin autot eivät risteäisi jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kanssa.

Kaupunki teetti FCG:llä useita tielinjauksia, joissa oli mukana myös täysin toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoja, joissa tavara-asema säilyy. Mitä tapahtui muutamassa kuukaudessa, kun yhtäkkiä säilyttävä vaihtoehto ei ole mukana kaavoituksessa? Ratapihankadulla on useita liittymiä. Kaupunki haluaa pitää kiinni Vellamonkadun liittymästäkin. Mitä enemmän liittymiä, sitä enemmän autoliikenne hidastuu, ja tieltä käännytään myös Hämpin parkkiin.

Tunneli myytiin alun perin ajatuksella, että se vie autoruuhkat pois keskustasta. Nyt uutta, autoja keskustaan syöttävää Amuritunneli-liittymää kaavaillaan Mustalahden tienoille 25 miljoonalla. Henkilöautoilun vähentäminen on pormestariohjelmassa, mutta tavara-aseman alueen rakennusten säilyttäminen ei estä autoilua Ratapihankadulla.

Ja kuten aiemmin on tullut ilmi: kaupungin rakennusoikeuden myyntitulot on jo alueen aiemmassa kaavoituksessa otettu huomoon. Ajatus oli aiemmissa neuvotteluissa, että tavara-aseman seutu säilyy kulttuurihistoriallisena kokonaisuutena! Kaava-alueen pohjoispäähän lisättiin eteläpään rakennusten säilyttämisen vuoksi pois jäävää rakennusoikeutta korvaavaa rakennusoikeutta. Tavara-aseman korjausarvio on neljä miljoonaa euroa. Se pitäisikin nähdä liikenneinvestointina.

Tampereelle tarvittaisiin kulttuuriympäristöohjelma. Sellainen on monilla pienemmilläkin kaupungeilla. Kaupungin rahankäytön kärki pitäisi olla myös muissa kuin tie- ja rakennushankkeissa. Suomi täytti 100 vuotta ja tänä vuonna tavara-asema ja Morkku täyttävät molemmat 111 vuotta. Purettuja taloja on jo liikaa menneisyyden häpeätahrana. Vapriikissa on parhaillaan esillä Kadonneet kaunottaret -näyttely. Kunnostettuna tavara-asema on sekoitus kansallisromanttisuutta ja nikkarityylistä rautatieläistyöläisten historiaa.

Tampere tarvitsisi kulttuuritilastrategian.
Finlaysonilla, Näsilinnassa ja Hiedanrannassa oli ennen perusteellista kunnostusta ruohonjuuritason toimintaa. Tavara-asemalla ja Morkullakin olisi ollut käyttäjiä, jos se olisi omistajan puolelta sallittu ja jos minimikorjaukset olisi tehty. Kaupungilla on useita tiloja tyhjillään. Kulttuuritoimijoiden lisäksi tiloja voitaisiin antaa pienyritysten käyttöön kaupungin innovaatiostrategian mukaisesti.

perjantai 12. tammikuuta 2018

Mielenilmaus tavara-aseman puolesta 12.1.

"Tavara-asema säilytettävä!" Kuva: Jukka Peltokoski.

















Tavara-aseman puolustajien edustajat kokoontuivat perjantaina 12.1. Frenckellin kulmalle vastaanottamaan viranomaisvalmistelijoita, jotka kokoustivat klo 9.30 uudesta linjauksesta. Suunnitelman mukaan tavara-asema purettaisiin ja sen viereen rakennettaisiin 8-kerroksinen talo.

Mielenilmauksella haluttiin tuoda esiin, että purkamiskaavaa ei ole tehty poliittisella päätöksellä, vaan omavaltaisesti. Paikalla olivat myös Aamulehti, Tamperelainen ja Yle.

Aamulehti:
Purku-uhan alla olevaa tavara-asemaa puolustettiin mielenilmauksella Tampereella – Viranomaiset neuvottelevat tänään kiistellyn rakennuksen kohtalosta

"Sirénin mielestä tavara-aseman ja Morkun talon kehittäminen pitäisi nähdä liikenneinvestointina.
–Jos Amuritunneliin ja Näsikallion eritasoliittymään löytyy kymmeniä miljoonia euroja, niin on kummallista, ettei tähän asiaan olla valmiita laittamaan muutamaa miljoonaa."

Tamperelainen:
Mielenosoitus tavara-aseman puolesta – "Vaikuttaa hyvä veli -meiningiltä"

"Mielenosoittajat olisivat halunneet tietää, kuka on tehnyt päätöksen asemakaavan 8653 (Morkun aukio ja Ratapihankatu) valmistelusta Ratapihankadun suoran linjauksen pohjalta ja samalla tavara-aseman purkamisesta."

Kansan Uutiset kirjoitti ennen mielenosoitusta jutun:
Mutkat suoriksi Tampereella 

Tampereen Vasemmistonuoret otti kantaa rakennuksen puolesta:
Tampereen Vasemmistonuoret vaatii loppua historian hävittämiselle


Vapriikissa on parhaillaan esillä näyttely "Kadonneet kaunottaret",
joka kertoo puretuista taloista Tampereella. Tuskin niille halutaan enää jatkoa?

maanantai 8. tammikuuta 2018

Muistio pormestaritapaamisesta 8. tammikuuta

Pro tavara-asema liikkeen aktiivit kävivät tapaamassa pormestari Lauri Lylyä ja apulaispormestari Aleksi Jänttiä.














Muistio
8.1.2018 / Marko Ulvila

Pro Tavara-asema -työryhmän ja pormestari Lauri Lylyn tapaaminen
klo 10-10.30, pormestarin neuvotteluhuone

Läsnä: Pro Tavara-asema työryhmästä: Tarja Jokinen, Merja Lassinaro, Milja Mansukoski,
Iina Nummi, Marko Ulvila
Tampereen kaupungilta: Pormestari Lauri Lyly, apulaispormestari Aleksi Jäntti

Pro Tavara-asema -työryhmän aloitteesta sovittu tapaaminen järjestettiin tavara-aseman ja Morkun arvokkaiden rakennusten suojelua vaativien liikkeiden näkökohtien esittelemiseksi kaupungin ylimmälle johdolle.

Tapaamisen taustana on kaupunginhallituksen päätös lokakuussa 2016 olla toteuttamatta tavara-aseman siirtoa sen korkeiksi osoittautuneiden kustannusten vuoksi. Tuolloin kaupunginhallitus päätti myös, että että tavara-aseman tontin ja lähialueen osalta käynnistetään asemakaavanmuutos, jonka yhteydessä ratkaistaan tavara-aseman ja mahdollisen tontin lisärakentamisen tulevaisuus.

Rakentavassa hengessä käydyn keskustelun aikana Pro Tavara-asema -työryhmän jäsenet esittivät seuraavia vaatimuksia, perusteluja ja näkökohtia:

=> Tavara-aseman ja Morkun alueen kaikki kolme rakennusta ovat rakennushistoriallisesti merkittäviä, mitään niistä ei pidä purkaa. Kaupungin teettämissä kartoituksissa ne on todettu arvokkaiksi, varsinkin kokonaisuutena. Morkulla ja tavara-asemalla on lisäksi merkittävää kulttuurihistoriallista perintöä, jotka puoltavat suojelua.

=> Vuoden 2016 päätös luopua tavara-aseman siirrosta ja Morkun purkamisesta oli tervetullut. Uuden kaavan valmistelu syksyllä 2017 alkoi hyvin, esillä oli mm. vaihtoehto kaikkien kolmen rakennuksen säilyttämisestä. 

Aamulehdessä vuoden 2017 lopussa julkaistu aineisto kertoo hälyttävästi, että suojeluvaihtoehto on jätetty pois tarkastelusta. Tämä ei ole hyväksyttävissä. Tällainen linjaus kesken kaavaprosessin täytyisi päättää poliittisesti tasapuolisesti vaihtoehtoja esittelevän tarkastelun pohjalta.

=> Liikenneongelma ja suojelukysymys voidaan ratkaista myös ilman uutta kaavaa. Liikennetarpeet voidaan hoitaa katusuunnitelmalla, ja mutka Ratapihankadussa voi olla hyväksikin nopeuksien pitämiseksi kohtuullisena. Rakennukset suojelevat toimet voidaan käynnistää, tarpeen mukaan mm. poikkeamislupamenettelyllä.

=> Nämä merkittävät rakennukset ovat kaupungin omistuksessa ja niistä on pidettävä huolta. Kaupungin pitää kiireellisesti tehdä toimet, joilla rakennusten kunnon heikkeneminen estetään.

=> Jos asemakaavan muutostyötä jatketaan, siihen ei pidä ottaa mukaan rakennusoikeuden lisäämistä. Alkuperäisessä kaavaprosessissa koko Ratapihankatua kaavoitettiin yhtenä kokonaisuutena, ja silloin uusi mittava rakennusmassa kaavoitettiin kaava-alueen keskivaiheille Erkkilän sillan eteläpuolelle. Valmistelussa on laadittava ainakin kaksi esitystä, jossa toisessa mainitut rakennukset suojellaan ja liikenneratkaisut sovitetaan tavoitteen täyttymiseksi.

=> Rakennusten sijainti ja luonne ovat erinomaisia, niille löytyy kyllä käyttöä, kunhan kaupunki päättä niiden suojelun ja pysyy päätöksessään. Esillä ollut sisällissotamuseo on yksi hyvä esimerkki.

Tapaamisessa työryhmä luovutti pormestarille liitteenä olevan tausta-aineiston:
Pro-tavara-asema työryhmä:
- yli 8 000 allekirjoittajan adressin 11.11.2013 teksti
- lausunto 20.9.2017
- blogi 7.1.2018
Tampereen tammelalaiset:
- lausunto 18.9.
Muut:
- Arto Huovilan laatima ehdotus liikenteen järjestämiseksi Tavara-aseman ja Morkun välistä.

SaveSaveSaveSave

sunnuntai 7. tammikuuta 2018

Liikenteen kulku Ratapihankadulla


Uusi Ratapihankatu suunniteltiin, jotta autoliikenne pääsisi Viinikan liikenneympyrästä tunneliin. Tien linjaamiseksi on esitetty useita vaihtoehtoja linjaukselle, joka jyräisi 110-vuotiaan tavara-aseman.


1. Ratapihankatu kulkisi tavara-aseman takana.



Ilpo Sirniö (sd.) on ehdottanut tätä vaihtoehtoa. Yhdyskuntalautakunnan jäsen Jouni Siren (vas.) ehdotti Vasen kaista -verkkolehdessä ja Aamulehden mielipidepalstalla, että tilaa tielle otettaisiin ratapihalta. Vanhat talot säilytettäisiin kokonaisuutena.



2. Ratapihankatu kulkisi tavara-aseman ja Morkun välistä.


Julkisessa keskustelussa on ehdotettu useita vaihtoehtoja.

a) Ratapihankatu kulkisi tavara-aseman ja Morkun välistä ja niiden eteläpäähän tehtäisiin kiertoliittymä, josta pääsisi myös Tammelankadulle ja Murtokadulle ja edelleen Vellamonkadulle. Kevyt liikenne kulkisi Rongan tunnelin kautta.




Kuva ja suunnitelma: Arto Huovila 

Kaupungin itse FCG:llä teettämä linjausvaihtoehto, jossa rakennukset säilytetään. 
Suunnitelma oli esillä infotilaisuudessa 19.9.2017. Keskustelussa on esitetty väitteitä, että alikulun pituuskaltevuuskulma olisi liian jyrkkä, mutta eikö se ole yhtä jyrkkä myös linjauksessa, jossa tie kulkisi suoraan?


Toinen aktiivin piirtämä suunnitelma. (Puisen asuinrakennuksen purku ei ole kansanliikkeen kannattama vaihtoehto.)


b) Vellamonkadun liittymä suljettaisiin läpiajolta. Poliittinen tilanne on kuitenkin sellainen, että yhtään autokatua ei haluta enää sulkea. Ks. Suoniemen blogi.


c) Tehtäisiin kiertoliittymä Vellamonkadun liittymään ja kevyelle liikenteelle Rongantunnelin jatko-osa.


d) Kiertoliittymä sijoitettaisiin
 Kullervonkadun ja Erkkilänsillan kohdalle. Vellamonkadun liittymä suljettaisiin autoilta.

Joulukuun kansalaiskokouksen satoa

 Sinikka Torkkola, Juhana Suoniemi ja Aleksi Jäntti kansalaiskokouksessa. Kuva: Saana Heinänen.
                                                              
Pro tavara-asema –liikkeen aktiivi Sinikka Torkkola (vas.) kutsui koolle kansalaiskokouksen 30.12.2017 Tammelan Voimaan. Osallistujia oli yli 50.
Viranomaiset olivat suunnitelleet tammikuulle neuvottelua, jonka tausta-aineisto vuoti julki. Kyse ei ollut julkisuuslain perusteella salaisesta aineistoista, mutta sen sisältö hämmensi, sillä luonnosehdotuksessa Morkku säilyisi, mutta tavara-asema purettaisiin ja sen viereen rakennettaisiin 8-kerroksinen talo.
Yritettiinkö suojelupäätös siis purkaa kaikessa hiljaisuudessa ilman poliittista päätöksentekoa? Lainvoimainen kaavapäätös ja kaupunkilaisten mielipide oltiin valmiita ohittamaan.
Torkkola muistutti, että kaupunginhallitus linjasi vuonna 2016, että Ratapihankadusta tehdään päätös. Mainintaa tarkemmasta linjauksesta ei annettu. Käytännössä tuntematon ohjausryhmä teki omavaltaisesti päätöksen suorasta tielinjasta.
Kokouksessa kysyttiin apulaispormestari Aleksi Jäntiltä, kuka on päättänyt, että Ratapihankadun suora linjaus, tavara-aseman purku ja kahdeksankerroksinen uudisrakennus ovat uuden kaavoituksen lähtökohta. Jäntin mukaan taustalla on monipuolinen viranomaisvalmistelu.
– Linjaus tulee ehdotusmuodossa yhdyskuntalautakuntaan, josta se etenee kaupunginhallitukseen ja valtuustoon. Viimeisen sanan sanoo hallinto-oikeus tai korkein hallinto-oikeus.
Jänttiä kritisoitiin virkamiesvalmistelun taakse piiloutumisesta. Yhdyskuntalautakunnan pitäisi saada arvioitavakseen useita vaihtoehtoja, eikä vain yhtä Jäntin ajamaa. Jäntti itse kannattaa rakennuksen purkamista ja suoraa tielinjausta.
Apulaispormestari muistutti, että julkisten tilojen, kuten päiväkotien sisäilmakorjausrahat menevät samasta potista, kuin tavara-aseman kunnostus. Päiväkodissa työskentelevä kommentoija ärsyyntyi tästä.
– Sanot, että jos tavara-asema ja Morkku säilytetään, rahaa ei riitä sisäilmaremontteihin. Se on paskaa. Sisäilmaongelmista eroonpääsy vaatii isompia päätöksiä eikä kellään täällä ole siihen valtuuksia.
Torkkola huomautti, että 1200 miljoonan budjetissa muutaman miljoonan korjauskulut eivät ole suuri summa.
Arkkitehti Leena Strandén muistutti, että asemakaavassa uudisrakennusoikeus, 44 000 kerrosneliömetriä, siirrettiin alueen pohjoisosaan. Lähtökohta oli, että Morkun alueesta tehdään kulttuurihistoriallinen kokonaisuus, jota ei rikota.
Kokouksessa ehdotettiin mm. että tavara-asemasta säilytetään vain sen korkein osa, joka siirrettäisiin vastakkain Morkun kanssa, jolloin tie kulkisi suoraan. Kommentoijat arvelivat, että osittainen purkaminen ei ole mahdollista, koska rakennuksella on suojelupäätös.
Keskustelijat olivat erimielisiä mahdollisuuksista kunnostaa tavara-asema. Torkkola muistutti, että asiasta ei ole tutkimustietoa.